”Anna hevosen surra, sillä on isompi pää!” Näin kuulee sanottavan, mutta kuinka paljon suruja yhden hevosen päähän mahtuu? Ja mikä oikeus meillä on käyttää eläimiä tunteiden ”roskakorina”?
Itse teen paljon hevosavusteista työtä ja joudun miettimään näitä asioita usein. Hevoset ja tallityö ovat parhaimmillaan erittäin kuntouttava toimintamuoto, kunhan ne toteutetaan suunnitelmallisesti ja ammattitaitoisen ohjaajan opastuksella.
Olen erikoistunut päihdekuntoutukseen ja työssäni useasti nähnyt, miten tervehdyttävä vaikutus eläimillä ja tallityönrutiineilla sekä säännöillä on asiakkaalle. Ihmisten kuntoutus ei kuitenkaan saa tapahtua hevosten kustannuksella.
Eläimet aistivat heti, jos niiden hoitaja ei ole selvinpäin tai ei pidä eläimistä. Eläinrakkaus ja selväpäisyys ovatkin kaksi ehdotonta kriteeriä, joiden on täytyttävä päästäkseen mukaan hevosavusteiseen toimintaan. Ikävä kyllä eläin ei myöskään erota, milloin kyseessä on lääkärin määräämä korvaushoito. Asiakkaalla ei myöskään saa olla impulssikontrollin ongelmia, jotka purkautuvat väkivaltaisena käytöksenä eläintä kohtaan. Myös huutaminen, tiuskiminen ja tavaroiden paiskominen on väkivaltaa. Tämä on kaikkein tärkein kriteeri ja ehdoton vasta-aihe toimintaan osallistumiselle. Asiakkaalla toki voi olla ongelmia näilläkin osa-alueilla, mutta ne eivät saa kohdistua eläimeen tai tulla voimakkaasti esille tallitoiminnassa.
Hevosilla on usein rauhoittava vaikutus ja muutoin rauhaton, vihanhallintaongelmista kärsivä nuori on eläinten kanssa todella huolehtiva ja välittävä. Hevosten kanssa voi myös turvallisesti opetella tunteiden näyttämistä, hevonen ei naura tai väheksy tuntemuksiasi. Se peilaa olotilaasi ja rauhaton, ahdistunut ihminen tekee helposti hevosesta itsensä kaltaisen. Siksi hevosavusteiseentoimintaan on valittava hevosia, joilla on vahva itsetunto. Ne eivät niin helposti mene ihmisen tunnetilojen mukaan ,vaan voivat päinvastoin siirtää rauhallisuuttaan ja varmuuttaan hoitajaansa. Mutta nimenomaan tällä työllä on rajansa. Hevosta ei tule jättää yksin pahasti ahdistuneen tai muista ongelmista kärsivän asiakkaan kanssa. Vieressä on oltava hepalle tuttu ihminen, joka omalta osaltaan viestittää hevoselle turvallisuuden tunnetta.Ohjaajan on tunnettava hevonen ja huomattava, jos se osoittaakyllästymistä tai hermostuneisuutta.
Asiakkaita tulee olla rajattu määrä, lyhyissä pätkissä ja hepalla on oltava vapaapäiviä ihmisistä.
Aurinkoisia talvipäiviä kaikille ja muistetaan, että eläimelläkin on oikeus olla huonolla tuulella!
