Taas on se aika vuodesta kun palkitaan ansioituneet ja ihaillut yhteisömme jäsenet. Siispä minäkin valitsen tämän vuoden sankarin. Kategorioita voisi olla vaikka kuinka monta, mutta tänä vuonna valitsen vain yhden, joka edustaa ihailtavasti omaa kohderyhmäänsä.
Palkinnon saat Sinä, reipas juniori, joka rakastat heppoja, muttet kilpaile kuin korkeintaan satunnaisesti. Sinulla ei ole varaa omaan hevoseen tai kalliisiin valmennustunteihin. Eikä sinua oikeastaan kiinnostakaan kilpailla, ratsastuksessa tärkeintä on hepat ja kaverit. Tavoitteelisuus lähinnä ahdistaa, siitä toitotetaan muutenkin joka päivä ihan liikaa.
Koulukaan ei oikein suju, koska nepsyerityisyys aiheuttaa haasteita. Tämä lukukausi on ollut erityisen vaikea, koska määrärahoja leikattiin jälleen ja tukiopetusta ei ole riittävästi tarjolla. Koulupsykologi suositteli henkilökohtaista koulunkäynninohjaajaa, mutta sehän nyt on pelkkä vitsi, kun ei edes luokkakohtaisia avustajia ole mahdollista palkata. Uuteen luokkaan tutustuminen on myös ollut raskasta, sillä vaihdoit koulua kiusaamisen takia. Kiusaajat kuitenkin edelleen piinaavat somessa. Kuvistasi tehdään meemejä, jotka kiertävät whatsapp-ryhmissä ja saat rumia kommentteja ratsastusvideoihisi.
Rakastat hevosia, mutta joskus hoitohepan tavarat unohtuvat tallin käytäville tai joku tehtävä jää kesken, kun keskittyminen herpaantuu. Et ole se säntillinen juniori, joka aina hoitaa kaiken piirun tarkasti ja josta aikuiset puhuvat ihaillen, miten fiksu ja vastuuntuntoinen hevosenhoitaja hän on. Päinvastoin sinun välillä riehakas käyttäytyminen ärsyttää aikuisia ja saat usein moitteita ” Ei saa juosta tallissa! Ei saa metelöidä! Unohdit taas siivota hoitopaikan!”.
Sinun vanhempiasi ei näy tallilla kannustamassa tai jakamassa harrastustasi. Äitisi on kolmivuorotyössä ja totaalisen uupunut kahden pienemmän sisaruksesi hoitamisesta. Isälläsi on krooninen masennus, hän on jo toista vuotta työkyvyttömyyseläkkeellä. Sinä yrität auttaa kotona mahdollisimman paljon, koet syyllisyyttä isäsi tilanteesta. Joudut ottamaan vastuuta pikkusisaruksistasi, vaikka olet itsekin vielä lapsi. Äidin kanssa tulee koko ajan riitaa. Onneksi tallilla kaikki unohtuu hetkeksi.
Et aina pystynyt tulemaan tallille, vaikka olisit halunnutkin ja siksi olit aikuisten mielestä se junnu, joka ei sitoudu harrastukseen. Jolle ei voi antaa vastuuta.
Sinulle haluan antaa palkinnon, kun vaikeuksista huolimatta jaksoit tämänkin vuoden. Toivottavasti tiedät, miten iloiseksi aina tulen, kun näen sinut tallilla. Toivottavasti tiedät myös, että tämäkin elämänvaihe menee ohi. Sinä pärjäät kyllä, elämässä voi menestyä niin monella eri tavalla. Ja jos hoitoponisi saisi äänestää, olisit aina ykkönen.
