Tänään Hubertuksella pidetään perinteinen Jouluhartaus ja joulurauha laskeutuu talliin. Pappi Mertsi Saarela siunaa hevoset ja ratsastajat, joten ensi kauden kisoissa meillä on myös korkeammat voimat puolellamme, mestaruudet on siis jaettu jo tässä vaiheessa.
Oikeasti me kaikki odotamme kovasti tämän illan hartautta, sillä joulun taika on taas konkreettisesti läsnä, kun kiitämme rakkaita hevosiamme kuluneesta vuodesta ja kohotamme glögimaljat tuntien ylpeyttä ja iloa siitä, että saamme edustaa yhtä Suomen arvokkaimmista ratsastusseuroista, jonka historia hakee vertaistaan! Onneksi ratsastuskentällä valaistuksena on vain kynttilälyhtyjä, sillä takuulla vuodatan taas muutaman liikutuksen kyyneleen papin siunatessa rakkaan Nicholaini ja kaikki muut ihanat hepat ja niiden ratsastajat, jotka ovat parhaita ystäviäni. Toivon, että Vaasan Hubertuksen päällä on ensi vuonnakin suojelus ja onnettomuus karttaa meitä.
Hartauden jälkeen siirrymme talliin nauttimaan lämmintä glögiä ja piparkakkuja. Naurua, yhteenkuuluvuutta, joulutunnelmaa, sitä tänään on tiedossa. Yksi vuoden parhaista päivistä.
Kun viimein illalla iloiset ja joulutunnelman valtaamat ratsastajat poistuvat tallista ja valot sammutetaan, olen varma, että vanha tallitonttu myhäilee tyytyväisenä jakaessaan hepoille salaa vielä yhdet porkkanat.
